Mitä on kasvatuspsykologia?

Minkälaista on opiskella kasvatuspsykologiaa suuntautumisvaihtoehtona? Miten kasvatuspsykologian opiskelu eroaa kasvatustieteen opiskelusta? Tuleeko minusta silti luokanopettaja, vaikka opiskelisin kasvatuspsykologiaa?

Nämä ovat kysymyksiä, jotka pyörivät monen päässä, kun he saavat soveltuvuuskoekutsun eteensä, josta löytyy mystinen valintaruutu haluaako lähteä havittelemaan kasvatuspsykologiaan suutautumista.

Kaikki kasvatuspsykologiaa opiskelevat saavat saman pätevyyden kuin kasvatustiedettä  opiskelevat luokanopettajat. Kasvatuspsykologiaa opiskelevat käyvät samat didaktiikan perusosat (kuvataide, äidinkieli, biologia yms.) kuin kasvatustiedettä opiskelevatkin. Mutta mitä tulee kasvatuspsykologian opintoihin, eroaa kasvatuspsykologian opiskelu ja sen antama näkökulma paljon kasvatustieteestä.

Tieteenä kasvatuspsykologia keskittyy psykologian ja kasvatustieteen välimaastoon. Helsingin yliopistossa kasvatuspsykologiassa korostetaan oppilaan omaa aktiivista toimintaa, opettajan ja oppilaan välistä dialogisuutta, ryhmävuorovaikutustaitoja sekä aiheen laajempaa ymmärtämistä. Opinnoissa pyritään sujuvaan teorian ja käytännön vuoropuheluun, jotta opintoja pystyy hyvin hyödyntämään myöhemmin koulutyössä tai harjoittelussa. Tällä hetkellä kasvatuspsykologian suuntautumiseen kuuluu vain yksi luentokurssi, kaikki muut kp-opinnot suoritetaan pienryhmäopintoina. Tämä mahdollistaa syvällisen aiheeseen perehtymisen ja antaa paljon valinnanvapautta siinä, mihin teoriaan juuri sinä ja pienryhmäsi haluaa tutustua paremmin. Esimerkiksi kasvatuspsykologia 1-kurssi keskittyy lapsen kehitykseen. Riippuen ryhmän kiinnostuksen kohteista kurssilla voidaan perehtyä niin moraalin ja empatian kehitykseen kuin leikkipedagogiikkaankin.

 Mitä ne pienryhmäopinnot sitten ovat?

Tällä hetkellä kasvatuspsykologian vuosittainen sisäänottomäärä on 20 opiskelijaa. Nämä 20 opiskelijaa muodostavat tiiviin ryhmän, jonka kanssa opiskellaan kaikki pääaineopinnot. Jokaisella kasvatuspsykologian kurssilla on sekä lehtorin ohjaamia tunteja että omatoimisia ryhmäkertoja, jolloin ryhmät toteuttavat kurssia itsenäisesti. Opintojemme ideana on kannustaa opiskelijoita itseohjautuvuuteen, tutkivaan oppimiseen sekä rakentamaan itse oma tietonsa. Tästä johtuen jokaisella kurssilla on tietty teema ja pohjakirjallisuus, mutta kurssin toteutustapa on ryhmästä kiinni. Esimerkiksi kurssin toteutustapoina voivat olla jonkinlainen projekti, essee, tutkimus tai lehti.

Kasvatuspsykologian opinnoissa keskustellaan paljon, ja ne antavat paljon valmiuksia työskennellä erilaisissa työyhteisöissä pienryhmässä opittavien vuorovaikutustaitojen ansiosta. Kaikki kasvatuspsykologian opiskelijat ovat osa tiedeyhteisöä. Tiivis ja pieni opiskelijayhteisö mahdollistaa myös jatko-opiskelijoihin, lehtoreihin ja rakkaaseen professoriimme tutustumisen. Sekä keväisin että syksyisin järjestetäänkin kasvatuspsykologian yhteisöilta, jonne kerääntyvät opiskelijat, jatko-opiskelijat, jo valmistuneet sekä lehtorit yhdessä viettämään iltaa. Yhteisöillassa on mahdollisuus tutustua rennommissa merkeissä niin muiden vuosikurssien opiskelijoihin kuin opettajiinkin.

Tervetuloa tiedeyhteisöömme! ❤️

 

Lisää tietoa kasvatuspsykologiasta ja sen historiasta löydät täältä:

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kasvatuspsykologia

 

Täältä löydät kasvatuspsykologian tutkimusryhmän:

http://blogs.helsinki.fi/kasvatuspsykologia/

Kasvatuspsykologian vuosikurssit listattuna

1997/1998 Kehi

1999 Uudis

2001 Versot

2002 Helmet

2003 Kaivo

2004 Tähdet

2005 Liekit

2006 Himmeli

2007 Dublot

2008 Pilke

2009 Oivaus

2010 Saraste

2011 Noste

2012 Kelluke

2013 Kipinä

2014 Virtaus

2015 Luotsi

2016 Lähde